Historia

7.3.1988 tiedotettiin Malmilla uuden ilmailukerhon perustamisesta ilmoitustauluilla ja muulla suoramarkkinoinnilla. Malmille oli perustettu oma, kentän nimeä kantava ilmailukerho. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.2.1988 Suomen Ilmailuliiton toimitalolla.

Yhdistyksen puheenjohtajana mainittiin Ensio Kalske ja sihteerinä Kari Ollila. Muina aktiiveina Markku Hiedanpää, Tapio Hyödynmaa rahastonhoitajana, Keijo Tikkala kalustovastaavana, Aimo Päivöke varapuheenjohtajana, Seppo Pätäri, Veikko Ålander ja Mauri Myrttinen koulutuksesta vastaavana.

Kerhon tarkoituksena oli kerätä laajasti yhteen pääkaupunkiseudun ilmailijoita ja ilmailusta kiinnostuneita. Tuolloin oli kerhon rekisteröityminen pistetty vireille ja jäsenten keräys oli lähtenyt käyntiin aggressiivisesti, sillä liittymismaksu (50 mk) päätettiin unohtaa ennen 1.8.1988 liittyneiltä jäseniltä. Jäsenmaksuksi oli määrätty 50 markkaa vuodessa.

Ensimmäisenä kerhoetuna julkistettiin tuntuva alennus, johon kerholaiset olivat oikeutettuja vuokratessaan Seventh Heaven Flights Oy:n tuliteriä Cessna 152 Aerobat -koneita. Tällä kalustolla päästiin alkuun, mutta tavoitteena oli saada kerholle pikaisesti omaa kalustoa.

Jäsenanomuksia alkoikin tulla mukavasti ja 22. maaliskuuta jäseniä oli saatu kaikkiaan 114 kpl. Jäsenistön lentokokemus vaihteli nollasta 9 800 tuntiin. Jäsenten joukossa oli myös silloinen Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi.

Ensimmäinen jäsenilta järjestettiin 12.4.1988 klo 18:00 SIL:n tiloissa Malmilla. Uudet jäsenet kuulivat kerhon hallituksen kokoonpanosta ja alkavan lentokauden suunnitelmista. Esiteltiin kerhon "omat" lennonopettajat, mietittiin kalustohankintaa ja esiteltiin yhdistyksen uusi logo puheenjohtaja Ensio Kalskeen toimesta. Kerhoillan päätteeksi esitettiin videofilmi Farnborough'n lentonäytöksestä.

Pari kuukautta myöhemmin 5. toukokuuta järjestettiin lentoturvallisuusilta ilmailuhallituksen koulutuskeskuksessa, jonka pääesiintyjänä oli tarkastaja Esko Lähteenmäki. Yhdistyksen kalustohankinta oli edennyt "laskentavaiheeseen": koneen hankintahinnan haarukka oli 150 000–250 000 mk, joka oli tarkoitus saada kasaan jäsen- ja/tai pankkilainan avulla. Jäsenistö oli kasvanut jo noin 190 hengen suuruiseksi.

Kesäkuussa 1988 järjestettiin kerhoilta lentosäädöistä ja Malmin menetelmistä – luennoitsijana Ari Aho. Sirpa Laakso aloitti kerhon jäsensihteeri- ja varauskirjatehtävissä. Kerho oli saanut käyttöönsä C-172 -koneen OH-CAK (365 mk/h) – koneen käytöstä sovittiin Kari Ljungbergin kanssa. Nykyisin (2006) OH-CAK on tunturi-ilmailijoiden käytössä Ivalossa.

Toiveita oli myös saada kerhotila FinnAviation'in hallista Malmilla, josta osan Finnair oli lahjoittanut moottorilentoharrastajien käyttöön. Hallissa toimi kirjoittamishetkellä (2006) Copterline, kiitotien 36 kynnyksen vasemmalla puolella.

Elokuussa oli liikkeellä jo jäsentiedote nro 5. Heinäkuinen lentoralli oli epäonnistunut sään takia – uudelleen yritettiin innokkaasti. Suunniteltuna reittinä Malmi–Kiikala–Oripää–Eura–Piikajärvi–Jämijärvi–Hämeenkyrö–Teisko–Räyskälä–Malmi. Syksyllä 24. syyskuuta kokoonnuttiin Räyskälään kellon siirtäjäisiin.

Seventh Heaven Flights Oy:n kaluston OH-NEU, OH-NEW ja OH-CAQ hinnaksi mainittiin 320 mk/h, ja tarjolla oli 10 tunnin paketti hintaan 294 mk/h.

CVFR-teoriakurssi alkoi tiistaina 18.10 Malmin Finnaviation-hallin yläkerrassa. Kurssi sisälsi 86 oppituntia 2–3 arki-iltana viikossa. Kurssin järjesti Suomen Ilmailuliitto ry, sillä kerholla ei vielä ollut omaa koulutuslupaa. Hinta oli 1 900 mk.

Kalustohankinta eteni kyselyyn, jolla kartoitettiin jäsenistön halukkuutta osallistua rahoittamiseen jäsenlainalla. Lainasummat vaihtelivat 1 000–7 000 markan välillä. Kerhon säännöt laadittiin ja lentotoiminta- sekä huoltotoimintasäännöt saivat nykyisen muotonsa.

Vuoden 1988 syyskokous valitsi uuden hallituksen: Ensio Kalske (pj), Alexander Ehrnrooth, Markku Hiedanpää, Tapio Hyödynmaa, Jouko Kuosmanen, Kari Ollila, Aimo Päivöke, Keijo Tikkala ja Heikki Vihavainen. Konehankintaan saatiin 60 000 mk jäsenlainoja ja 50 000 mk pankkilainaa – tavoitekonetyyppinä Piper Cherokee 140/180 tai Cessna 172.

1989: Tammikuun lopussa ylimääräinen jäsenkokous antoi hallitukselle valtuudet ottaa lisälainaa ja hankkia nelipaikkainen kone. Helmikuun 6. päivänä kerho hankki Cessna 172 -koneen OH-CTL Tervalentäjät ry:ltä Oulusta hintaan 153 000 mk. Koneen tunnus "CTL" (TangoLima) on perua koneen Suomeen hankkineilta Tervalentäjiltä, ja sillä oli aiemmassa käytössä noin 6 000 lentotuntia.

Tyyppikoulutusta uuteen koneeseen järjestettiin keväällä ja OH-CTL lennettiin Malmille 24.3. Oulusta. Kerhon oma koulutuslupa myönnettiin 17.8.1989; koulutuspäällikkönä Ensio Kalske ja lennonopettajina Kalske, Lundgren ja Päivöke. Syksyllä koneella oli lennetty jo 90 tuntia.

Marraskuussa 1989 kerholla oli 214 jäsentä. Lainaa oli jäljellä 76 000 mk ja tilin saldo 40 000 mk. Koneeseen hankittiin uusi radio, ADF, headsetit, intercom, sisätilan lämmitin ja siipipussit. Joulukuussa vietettiin kerhon pikkujoulua – OH-CTL oli lentänyt 250 tuntia 8 kuukauden aikana. Kesällä 1989 MIK osallistui veneurheilulehden muskelivenekilpailujen valvontalentoihin kolmella koneella ja yhdeksällä henkilöllä.

1990: Uusi vuosi aloitettiin valoisissa merkeissä. Kerholaisille suunnatulla kyselyllä selvitettiin ideoita toiminnan kehittämiseksi, ja toisen koneen hankintaan valmistauduttiin. Koulutusta jatkettiin painolaskelmakertauksen muodossa Malmin lentoaseman päällikön Raimo Seppäsen johdolla. Jäsenlainojen lyhentäminen aloitettiin maksamalla yli 5 000 markalla osallistuneiden takaukset pois lentotunteina.

Syksyllä 1990 OH-CTL siirrettiin Finnaviationin hallille lähemmäksi kerhotilaa, ja varauskirja muutti kerhohuoneeseen. Kerhohuonetta sisustettiin hankkimalla TV, videot ja jääkaappi. Syyskokous äänesti 11–6, että hallituksen jäsenet vapautetaan huoltomaksusta vuodeksi 1991. Puheenjohtajaksi 1991 valittiin Aimo Päivöke.

1991: Kerho järjesti 3 kerhoiltaa ja lentorallin, joka suuntautui Tanskaan Staunigiin – sää esti perille pääsyn, mutta "ulkomaan kokemusta" kertyi. OH-CAW oli kerholaisten käytössä osan vuotta.

1992: Hallituksen kokoonpano: Päivöke (pj), Huuskonen, Härkönen, Hyödynmaa, Mertala, Rantapää ja Väisänen. OH-CTL:lle hankittiin uusi moottori Konekorhonen Oy:ltä hintaan 13 950 USD + asennustyö 7 000 mk. FA-halli, jossa kerhohuone sijaitsi, myytiin Helikopteripalvelulle ja lentoasemalle. Toukokuussa kerholla oli 191 jäsentä.

1993: Kerho muutti pienempään tilaan Malmin 2-hallilla.

1998: OH-COX hankitaan Kuusamosta koulu- ja taitolentokoneeksi.

2002: Muutaman kerhoaktiivin voimin alettiin pohtia, olisiko mahdollista rakentaa oma lentosimulaattori kerhon käyttöön. Varsinaisen lähtölaukauksen simulaattoriprojektille antoi vanha lentokoneen runko, jonka saatiin käyttöön pesemällä muutamia Cessnoja. Lisää simulaattorin rakentamisesta ja kehittämisestä löytyy kerhon simulaattorihistoriasta.

2004: OH-CAU – Kerho siirtyy diesel-aikaan. Löydettiin taas Cessnan runko, josta päätettiin kunnostaa lentolaite dieselmoottorilla.

2007: OH-CAU joutuu pakkolaskuun Porvoon moottoritielle vioittuneen korkeapainepumpun takia. Kone meni lunastukseen.

2008: OH-SRH ostetaan Tampereelta. Alkuperäinen 180 hp bensakone vaihdetaan Thielertin Centurion 2.0 -dieselmoottoriin.

2013: OH-STL Diamond DA40 TDI G1000 hankittu kerholle Itävallasta. OH-CTL myydään vesilentokerholle. OH-COX:n nokkapyörä pettää laskussa Malmille – Joen Service ostaa koneen kerholta.

2014: OH-IHQ Diamond DV20 Rotax hankittu kerholle Ranskasta.

2015: OH-SRH:n moottorin jakso täyttyy – uusi asennetaan tilalle syyskuussa.

2021: Kerhon kotikenttä, Malmi, suljettiin maaliskuussa. Uuden basen löytäminen oli haasteellista, mutta lopulta syyskuussa kerho sai jalansijaa Kiikalaan.

2022: OH-SRH myytiin Puolaan.

2023: Kerholle aukesi mahdollisuus aloittaa operointi Nummelan lentokentältä. Tämän ansiosta päästiin lähes Malmia vastaaviin lentomääriin.